START, AGAIN

Joo'o, ei tää mun blogilakko oikee pitäny tässä blogissa.. Mutta opinhan mä ton keskittämisen otsikkoon sekä alaboksin! Olen mahtava! Okei, joo..
Nyt mun pää vaan halkee, että mitäs mä keksin tähän blogiin uutta, paitsi ton ulkoasun.. Mutta mullahan on vielä se top10- blogit lista juttu tekemättä.. Se siis pitäisi saada postattua ulos piakkoin..

Paussia

Päädyin ajatuksissani siihen tulokseen että nyt ois hyvä laittaa tämä blogi tauolle, sillä ei oo oikeen ollut halua tuohon bloggaamiseen.. Miksi? Koska haluan blogin, joka täyttää toiveeni; paljon hyvälaatuisia kuvia, aktiivisia kommentoijia ja mielekästä tekstiä. Mutta aikomuksena on jatkaa bloggausta sitten kun saan kuvausvälineen.

Mutta en ole todellakaan lopettamassa tätä ihanaa harrastuksekseni lukeutuvaa asiaa. EHEI! Jatkan bloggailua toisen, aivan erilaisen blogin ohjaimissa, ja jos teitä kiinnostaa tämä, joudutte tämän kyseisen blogin itse etsimään! 

Mutta, 

Pysykää lujina, tsempatkaa toisianne, eläkää täysillä ja nauttikaa!

isolla syrämmellä: Heidi

Vuodatusta

Joo. Oon laiska. Mun täytyis jaksaa laitella nuo top 10-blogit, mutta en vain ole jaksanut. ja nehän mulla on jo paperilla ylhäällä, mutta toteutus on jäänyt hieman puolitiehen.. Mutta onko laiskuus aina huono juttu? En tiedä.. 

Meillä on huomenna kolme ensimmäistä tuntia nouhätä reeniä paloasemalla, ja hiemanhan jänskättää, että millaista siellä on ja mitä siellä puuhaillaan.. 

Ainiiin, anteeksi aihe vaihtuu taaaaaaas.. -.-  kuinka monella teillä on paras ystävä? Mulla on. Ja hän on mulle tällä hetkellä ehkäpä kaikkein tärkeintä maailmassa. Mutta mulla on vain ja ainoastaan yksi ja ainoa ongelma. Olen tutustunut tähän parhaaseen ystävääni vain vuosi sitten (!!), ja hänellä oli tuolloin omat ystävät ja omat piirit. Mutta kun tutustuimme, hänen sen hetkinen ystävänsä jäi hieman, voisinko sanoa kolmanneksi pyöräksi.. Mutta ajattelin, että tuo kyseinen ihminen kyllä huomaa jossain vaiheessa että on hieman ulkona, mutta ei, niin ei ole käynyt. Hän seuraa aina kaikkialle meitä. Se rupeaa jo hieman ärsyttämään.. Mutta joku voi ajatella, että miksi ei voi mennä sanomaan suoraan, että voisitko mennä veks, nii me saataisiin olla kahdestaan. Mutta se ei olekkaan aivan niin helppoa.. Tää kuulostaa ainakin minusta tosi hienovaraiselle, ja en haluaisi tästä aivan näin varon kertoa, mutta tiedän, että kun tämä minun parasystäväni kuitenkin tulee lukemaan tämän postauksen, ja tunnistaa itsensä ja tämän 'kolmannenpyörän' niin haluan että ymmärrät tämän.

we heart it